Viime päivät on olleet aika haipakkaa, joka kulminoitui haveriin Tampereen Tullinaukiolla. Sähköpyörätuolin oikea eturengas osui juuri oikeassa asennossa mukulakivien väliin, ja lähti irti vanteestaan.
Korjaajat asemalla
Vajaan tunnin rampa-ajelu sen jälkeen käsitti paljon peruuttamista ja tuolin takavasemmassa kulmassa istumista, jottei oikea eturengas kärsi enempää damagea. Melkoisia voimia vaati kropalta, mutta selvisin sekä S-marketiin (jossa kaahasin myös takaperin) ja lopulta takaisin Tampereen rautatieasemalle.
Sinne auttamaan saapuivat ystäväni kaksi sukulaista, jotka noin kymmenen minuutin kiroilun ja väännön jälkeen saivat täyskumisen renkaan väännettyä takaisin vanteelle. Mahtavuutta! Koska Rovaniemen yöjunan lähtöön oli vielä aikaa, kävin vielä kääntymässä tuolilla Tampere-talon edessä napsimassa parit kuvat.
Valokuvailusta tuntureille
Ja siitä siihen varsinaiseen syyhyn miksi olin Tampereella. Tarkoitus oli kuvata UN Womenin Oransseihin Päiviin liittyviä oranssiksi valaistuja kohteita. Alkuperäisistä kohteista tosin puolet eivät (vielä) olleet oransseina, joten saldoksi matkasta rengasrikon jälkeenkin tosiaan Tammerkoski ja Tampere-talo. Edellisenä iltana Helsingissä Valtioneuvoston Linna.
Tammerkoski 
Tampere-talo 
Valtioneuvoston linna
Naisiin kohdistuva väkivalta on vakava ja monille jokapäiväinen asia, jonka kitkemisen eteen tulee tehdä kaikki mahdollinen. Suuntaamalla osoitteeseen oranssitpaivat.fi voit tukea tähän liittyvää vapaaehtoistyötä.
Tampereelta matka jatkui ykköstyypin diabeetikkojen mökkireissulle Leville, eli junalla Rovaniemelle ja sieltä loppumatka bussilla. Matka meni hyvin, hyvässä seurassa ja käsidesissä uiden. Täällä nyt sunnuntaihin saakka, huomenna mahdollisesti ajelureissu Pallakselle ja sen sellaista. Kaivattu breikki vuodelle 2020 todellakin!
Hyvää viikonjatkoa murut!
