Tässä sitä odotellaan runsaan viikon päästä olevaa ortopedialkaa, jossa jälleen katsotaan mitä säären murtumalle ja sen ympärille kehittyneille nekrooseille kuuluu.
Tuntuu myös siltä että pian on aika siirtyä taas yksityiselle, koska Peijaksen sairaalan ortopedeilla tuntuu olevan lepsu ote koko ongelman hoitamiseen. Sääriluusta kai pitäisi ottaa koepala, jotta osteomyeliitti saataisiin poissuljettua.
Koepalasta ei kuitenkaan viime käynnillä-parilla ole ollut puhetta, vaikka toisaalta samalla kuoliot ovat jatkaneet kasvamistaan. Vähän sellainen WTF olo, mutta ei kai se ihme näissä lääkityksissä että asioita myös unohtuu mainita lääkärille.
Yhtä kaikki, vie hermoja ja voimia tämä odottelu, ja peukaloiden pyörittely jota on vuodesta 2016 lähtien jo useampien pitkäaikaisten terveysongelmien kanssa ollut yhä uudestaan ja uudestaan.
Odotus on vittumaista. Varsinkin kivuissa ja vahvoissa kipulääkityksissä. Tuleekohan tästäkin joku kolmen vuoden projekti?
Ei mulla muuta. Puhdasta 100% vitutusta vain.
